Mitä just tapahtu

Moj.....

En tajuu mitään enää mistää.
Täytyis miettii pääni taas puhki. Mut haluunko. Niin hyvin menny tähän mennes.
Kait sitä parin viikon pääst.
Tänään oli kivaa Jennalla. Toivottavasti se jaksaa D:
Toivottavasti Veera & Miitta jaksaa.
Toivottavasti Matti jaksaa. Toivottavasti Kassu jaksaa. Henna. Jere. Äiti. Tiina.

Kaikki ne jotka kokee stressiä tai muuta pahaa.
Älkää antako periks<3

~ Raigauge
Ps. En tajuu mitä vtttttuuu just tapahtu mut menin matikan kokeeseen, aloin melki hermoileen ja sain tän Rilluxin coverin mieleen.... ja se hermoilu katos. En tajuu.....

Normipäivä.

Hellurei.

Sain sitä tänään kuulla et meitin keittiön katto pitää rempata 8l

eivittu hirtän sen insinöörin joka sano et aluskatto on vaa väärinpäin

Se voi nimittäin tulla minä hetkenä hyvänsä sieltä alas.

Eli se meinaa et pitää muuttaa pariks viikkoo jonnekki perseeseen, äiti sano et kertoo enemmän kun tulee töistä.

Et semmosta tänää.

Tänään oli tosin kiva mennä kattoon Miittaa, vaikkei kauan ehitty siin oleen. Sentään vähän aikaa.

Ja koeviikko on ihan just.

Mut ei se mitään.

Vähän on semmone et mitäs nyt käy, mut kyl tästä selvitään. Jotain uutta koko ajan pukkaa. Pitääpähän elämä maan tasalla.

Mutta parempaa huomista. Kyllä tää tästä.

~ Raigauge

Ps. en siis oo vihanen tai masentunu tai yhtään mitään :OO kunhan nyt perus pikku-vituttaa jonkun urpon virhelaskelmat

We're higher than that materfaker

Heippaheei.
Ei Tracon postausta VIELÄKÄÄN. Kyllä se sieltä tulee.

En oo päässy viikkoon karateen. Mutta ei se haittaa.
On ollu tosi kiva viikko muuten.
Sain Kassulta torstaina Tracon kuvia muutaman, mutta siinä ei oo ihan vielä tarpeeks matskua et voisin julkasta sen Tracon-postauksen Kassu tulee tykkään kaikista niistä kuvista jotka otettiin Jennalla kun oltiin selattu jo ne kaikki Oli vähän energiaa riehua, mut energiaa kovaan liikuntaan ei ois, koska mun keho ei ollu vie palautunut kaikesta siitä raudan puutteesta.
Torstai.

 Säästän nyt Jennan naamaa enkä laita sitä näkyville tänne kun mietin et hän ei varmaan halua :>

 Kanttii pitää ikkunat kii kerrostaloissa...

 TAI IKEA ROSMO TULEE RYÖSTÄÄN

Kiekonheittäjä.

Perjantaina lintsasin vikan äikän tunnin taas, anteeks. Ei kukaan jaksa olla 4 asti koulussa perjantaina. Ja näin Entterissä Isiikin 8)) En ois nähny jos oisin ollu tunnilla, ja tiiän kuiteski mitä ois pitäny tehä niin... ei oo kauheita tunnontuskia.
Aikomus oli Jennalla leipoo muffinsseja koska äiti ja sisko söi mun keskiviikkona tekemät 3 pellillistä.... söin niistä ehkä 4. No Jennan moton mukaan "Sovelletaan", ja sen illan moton mukaan "Syötetään se sitte Jerelle :D:D:D::D" saatiin aikaiseksi kääretorttu, jossa oli sisällä sulatettuna 3 eri suklaata. Tummaa, vaaleaa ja maitosuklaata. Ja siitäkös riemu syntyi kun sitä annettiin mulle.
En ollu syöny mitään kunnollista sinä päivänä niin aluks tuli kauhee semmonen paha olo ja hetken koitin maata Jennan sohvalla, ennen kun sain aivan järjettömän sokerihumalan. Hytkyin, pulisin ja lauloin. Varmaan 2 asti yöhön asti, eli n. arviolta 6 tuntia, kun kasin pintaan oltiin jo syöty ne palat mitä pystyttiin.

Aivan helvetin hauska ilta. Kiitos Jenna, Jere, Matti ja Pilvi.
Kun alettiin sitten pelata vähän korttia, ja HEMMETTI oisin vieny jos oltais pelattu rahasta. Tosin munkin voittoputki johtu Jeren "voittajacäpistä". Aina se jolla oli se cäppi voitti ihan sileesti. Itekin voitin vie vaik yhteen vaiheeseen menin syömään leipää enkä koskenu kortteihin koska voittajacäppi.

Aivan järjettömän kaunis kääretorttu.

( Kaikille niille rakkaille ihmisille joilla on nyt vaikeaa:
Muistakaa et rakastan teitä maailman ääriin. Ystävät on aivan vitun tärkeitä mun elämässä, toivottavasti oon myös teille tärkee. Anteeks kun joskus oon kauhee kana-emo ja pyörin ja kyselen kaikkee mut en voi sille mitään :( haluun että tekin ootte onnellisia, ja pidän teistä huolta. Parempaa huomista<3 )

Ja Hämeenlinnalle osoitettu otos:

hui kamalaa kattokaa joku tanssii ja posee ton pömpelin päällä yhyy se ei oo normaalia ::((((( kytätään sitä autoista ja kaduilla ja kuiskitaan siitä-- *vine vine vine*

"DOES IT LOOK LIKE I CARE?"

Rakkaudella,

Raigauge

Ps. Starships were meant to fly, 

Hands up, and touch the sky, 

Can't stop, 'cause we're so high, 

Let's do this one more time

Starships were meant to fly

Hands up, and touch the sky

Let's do this one last time

Can't stop..

We're higher than a motherf-ck-r

Ei Tracon postausta vielä.

Heeei.

Niin. Vielä. Sitten kun saan kuvamatskua kanssa-olijoilta onks toi ees sana niin voin kirjottaa vähän sitä sun tätä. Tai jos löydän videoita tubesta tahi kuvia anikista niin vippaan nekin sitten, joten Tracon-postaus tulee olemaan järjettömän iso, kuten oli Weekend postauskin.

En jaksa väritellä tätä tekstiä nyt.

Kuitenkin sen verran päätin vähän tilitellä tänne taas, että ainakin omat asiat on reilassa.

Vaikkei kaikki nyt oo ihan täsmälleen hienosti, niin ainakin mun olo on kohentunut roimasti, jos vertaa siihen mitä olin viime vuonna tähän aikaan vuodesta. Sen huomaaminen on aivan jumalattoman iso voimavara. Pikkuhiljaa on ruvennu helpottaan ja onnekseni ihmiset ei ole vaatineet multa ihan järjettömiä vielä minkään asian suhteen, mikä on ihan hyvä. En ihan heti pysty ja jaksa tehdä mitään sen suurempaa, ootellaan et saan elämän raiteilleen ja pysymään siinä.

Asiasta kukkaruukkuun.
Kuitenkin karatesta on tullu jotenkin sydämen asia.
Näin tossa torstaina pari kata-tekniikkaa(liikesarjoja), joilla pari suomalaista junnua meni kisaamaan Budapestiin. En tiiä miks, mut niitten näkeminen jotenkin sai mut pakahtuun. Meinasin rupee itkeen. Enkä tiiä yhtään miks.
Ehkä näin niissä tekniikoissa sen tarmon ja voiman, minkä itsekin haluun saavuttaa.
Ja tuun saavuttaan.

Aijon harjotella meijän kurssilaisten( niitten joilla ei oo vielä vyö-arvoa ^^' ) omaa kataa nimeltä Pinan Nidan, joka tullaan sitten kysymään vyökokeessa.
Emmätiijä.
Jotenkin kun oon siinä yhteisössä, niin on jotenkin rauhallinen olo. Semmonen tasainen.
Kuin meillä kaikilla ois jokin yhteys toisiimme, vaikka hädin tuskin oon mitään puhunut siellä kellekkään.
Mitä nyt kurssilaisilta kysynyt miten menee ja vyöllisiltä vähän apuja jos en oo tajunnut tai osannut jotakin, mut se tunne mikä siel mulle tulee.
Se tunnelma mikä siel vallitsee.
En tiiä.
Rakastan sitä.
Simply vaan rakastan sitä.
Ja haluun jatkaa sitä niin kauan kun pystyn ja kykenen..

Se voima mikä mulle on tullut siellä ollessa on aivan käsittämätön.
Niin henkinen kuin fyysinen.

Ja sitten kun tulee nää naiselliset ongelmat niin se vähän latistaa, koska hermot on ihan kireellä koko ajan ja voin kiihtyy nollasta sataseen aivan pienistä asioista. Ärsyttää. Sellainen. Se on pikkumaista. En haluis et mulle käy niin, mut se vaan vaikuttaa ajattelutapaan ja aivoihin niin.
Se antaa mulle semmosen kuvan et oon taas heikko.

Mutta kattellaan.
Eipä tässä muuta.

Cossituskaa osa 2

Moikkamoi!

Kuten jotkut tietävätkin, tämän viikon 8-9 päivä lauantai ja sunnuntai on sellainen ohvensiivi nimeltä Tracon 2012. En muista monesko peräkkäinen tracon se on.

Kuitenkin kuten tavallista, vasta eilen alettiin Jennan( taino mun partner-in-crime Jessien ) kanssa uurastamaan ittellemme asuja taas viikkoa aikaisemmin. Siinä ajassa missä Jessie sai uuden ompelukoneensa toimimaan, mä olin jo kaavoittanut meidän 2 poolopaidan, housut ja minihameen rainbowin leivinpaperille, koska siis kaavapaperihan on yliarvostettua. Sain sitten vihdoin ja viimein mun Hunter-housutkin, ja ne istuu nyt PALJON paremmin kuin silloin taannoin, kun otetaan kuvia niistä niin voin näyttää referencee.

Tuskia ei vielä niin kauheita kuin viime vuosina, muttaah...

...mä en todellakaan maksa korsetista 262 euroo, joten tuunaan vihoviimeisen jesarikorsettini kuntoon(missä välissä?).
...mulla ei oo jesaria koska äiti unohti ostaa sitä.
...mä en edelleenkään tiiä miten mä pidän naamaani siellä conissa(all naturélll vai meikkaanko animenaaman?).
...miten mä teen huntterin naaman.
...hankinko mä lisää verta vai miten mä saan mun kädet näyttään zombimaisemmilta(kasvomaalia käsiin...?).

Muuten kaiken pitäis olla reilassa, eli suhteellisen pienellä selvitään tänään.

On sinänsä hyvä et meillä kuitenkin löytyy ne edellisvuosien kengät, korvikset, peruukit, vyöt, aluspaidat ja käsineet niin ei ihan kauheeta kiirettä tarvitse pitää. Jos on vielä epäselvää tässä vaiheessa mitä me ollaan nyt oikeen puuhastelemassa, katsokaa tämä

Aivan järkyn hieno, kuka sen sitten on tehnytkään.'
Hölmöin asia on se että mun Jessie on mua päätä pidempi, mut otetaan kuvia sitten semmosesta perspektiivistä että oon pitkä XDXDXDXD tämä huono puoli on kun on lyhyt ja cossaa pitkää miestä.

Ainiin mun tarkoitus oli kattoo bussi-aikatauluja tampereelle ><''''

Kattellaan tuonnenpana.

~Raigauge

Mitä sä haluat?

Heipparallaa.

Mietin usein miksei ihmiset kehtaa.
Miksei ihmiset halua olla sellaisia kuin haluavat. Mitä sitten jos toiset kyylää?

Mut mä mietin.

Et vaikka ihmiset kattois mua kuinka oudosti. Vaikka ne kattois mua kuin jotain paskakasaa ja tekis omia johtopäätöksiään et ne on mua parempia, mua ei kiinnosta. Eikä pitäis kiinnostaa muitakaan.
Tuntemattomat ihmiset ei tiedä susta mitään.
Ne ei tiedä mitä sä oot kokenut.
Ne ei tiedä kuka sä oot.
Ne arvioi sua vaan sen yhden hetken ajan, ja tuskin haluaakaan saada selville onks ne oikeessa vai väärässä.

Ei muita ihmisiä pitäis kiinnostaa miten mä kuljen kadulla.
Mitä mulla on päällä.
Missä seurassa mä liikun.
Kuinka kovaääninen mä oon.
Vai onkse niin vaikeeta yhtäkkii keskittyy omaan elämään kun meity menee sen yhden hetken ajan jonkun tuntemattoman ohi.

Mä sanon tän.

Se mitä te haluutte olla, tehkää se. Olkaa sitä. Älkää vaan ajatelko et jos olisin, kunpa olisin, sitkun olen sitä ja tätä oon sitä, en kerkee tekemään töitä sen eteen, en jaksa tehdä töitä sen eteen tai mitään tommosia.
Kuinka pahasti te oikeesti haluatte sitä?
Mä voin sanoo et mä halusin tulla vahvaks tosi paljon jo kolme vuotta sitten.
Mä teen edelleen töitä sen eteen, enkä aijo lopettaa tähän pisteeseen.

Mä saan sen minkä mä haluan, ja mä haluan sen, minkä mä tarvitsen.
Miettikää ensin todella hyvin, mitä te haluatte, ennen kuin ryhdytte mihinkään.
Miettikää miten elämä tulee muuttuun sen jälkeen, jos tulee muuttumaan.
Mut älkää miettikö sitä, miten muut suhtautuu siihen.
Jos sun ympärillä on ihmisiä, jotka rakastaa sua ja välittää susta, niitä ei kiinnosta mitä sä oot.
Ne auttaa sua saavuttaan sen, mut ne ei halveksi sua siks, et sä haluut sitä.
Ne ei kato sua kuin jotain paskakasaa koska sä oot päättänyt niin.
Ne kannustaa sua olemaan se oma ittes.
Ne antaa sun olla se.

Älkää jääkö jumittaan elämässänne, jos niin on käyny. Siinä menee aika liian nopeesti, ja kohta voi olla et tunnette olevanne liian 'vanhoja' oppiaksenne tai ollaksenne sitä mitä te haluisitte olla.
Olkaa sitä nyt.
Tehkää töitä sen eteen.
Seisokaa sanojenne takana ja pitäkää unelmistanne kiinni.

~ Raigauge