Just itkin silmäni päästä irti.
No onnekseen Mia täyttää alle vuodessa sen 18.
Sen jälkeen hommataan meidän opinnot kuntoon.
Hoidetaan itsellemme ammatti.
Hoidetaan itsellemme työpaikka Tampereelta ja muutetaan sinne..
Mut silti olo tuntuu just nyt niin tyhjältä.
Miks ihmisten täytyy viedä sekin vähä, mitä on jäljellä pois tai rajoittaa sitä niin paljon, saati sitten aiheuttaa muuten tuskaa ja harmaita hiuksia... en vaan ymmärrä, mutta en jaksa valittaakkaan.
Asiasta kukkaruukkuun, koitan kirjoittaa jotakin nyt semmosesta pelistä kun Osu! jota rupesin pelaamaan tuossa perjantaina.
Semmoinen rytmipeli jossa näytölle tulee palloja ja niitä pitää klikata musiikin tahdissa. Onnistuin jopa saamaan ihan hyviä pisteitä siinä, vaikkakin pelaan vaan huvikseni. Tietty isot pisteet on sillonkin vaan plussaa. Pelaan tätä ihan piirtopöydällä jonka sain joululahjaksi.
Mut eipä mulla muuta tähän väliin.
Koitan keskittyä.
~ Raigauge
Ei musiikkia.
